Yrityksen tulevaisuuden taloudellisen suorituskyvyn ennustaminen perustuen historiadataan, analyyseihin ja olettamiin on oleellinen osa liiketoiminnan hyvää johtamista. Ennakoimalla toiminta on hallitumpaa ja monessa tapauksessa pystytään välttämään yrityksen ajautuminen erittäin vaikeisiin lopputulemiin, kuten kassakriisi tai konkurssi.
Ennusteita käytetään taloudellisten tavoitteiden asettamisessa ja niihin liittyvässä strategisessa suunnittelussa, vuosisuunnittelussa, operatiivisessa lähiajan suunnittelussa sekä potentiaalisten taloudellisten riskien tunnistamisessa ja toimenpiteissä niiden vähentämiseksi.
Oletuksia tehdään markkinaolosuhteista, yleisistä taloustrendeistä ja yhtiökohtaisista muuttujista kuten tuottavuuden kehittymisestä. Näiden oletusten tulee olla realistisia (vältä liiallista optimismia / pessimismiä) sekä perustua mielellään tutkimuksiin ja analyyseihin (esimerkiksi tuotesegmentin arvioitu vuosikasvu). Tuloslaskelma- ja tase-ennusteiden päivittämisessä hyvä sykli on kvartaaleittain tai kerran vuodessa.
Sanan ”budjetti” käyttö on haitallista. Ihmisten mielissä budjetin synonyymi on valitettavan usein määräraha, mikä johtaa usein heikkoihin päätöksiin tuottavuuden näkökulmasta. Kuinka monesti käydäänkään keskusteluja jossa jotakin ehkä ei niin tarvittavaa ostetaan koska ”budjetissa on varaa”. Yrityksen kassassa niitä rahoja ei ole mitenkään korvamerkitty. Tai myynti ottaa loppuvuodesta rauhallisesti kun budjetti on jo saavutettu…
Ajattele ennusteita toiminnan viitekehyksinä – näin arvioit ympäristön toimivan ja näitä asioita tavoittelemme. Vertaa toteumaa ennusteisiin, jotta voit kehittää omaa kykyäsi arvioida toimintasi kehittymistä. Kun kykenet arvioimaan toimintasi kehittymistä riittävän tarkasti, pystyt ennakoimaan tarvittavia toimenpiteitä ja toiminnastasi tulee hallitumpaa. Muista kuitenkin ennusteiden olevan harvoin täydellisiä ja huonossa tapauksessa ne ovat melkein täyttä fiktiota, joten älä ylianalysoi toteuman ja ennusteen välistä eroa.
Kassavirtaennuste on tyypiltään operatiivinen ennuste ja se voidaan päivittää hyvinkin lyhyellä syklillä. Jokaisen yrityksen on erittäin tärkeä suorittaa jatkuvaa kassavirtaennustamista, jotta varmistutaan likviditeetin (kassa) hallinta niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Pitkän tähtäimen ennusteeseen on hyvä yhdistää riskiarviointi.
Riskiarvioinnin työkaluina voidaan käyttää herkkyysanalyysiä tai skenaariolaskentaa. Herkkyysanalyysillä voidaan arvioida tekijöiden arvojen muutosten vaikutusta taloudelliseen suorituskykyyn tai nähdään kuinka paljon yksittäinen tekijä voi muuttua ceteris paribus (muiden tekijöiden ollessa muuttumattomia) ennen kuin taloudellinen tulos on alle hyväksytyn. Skenaarioissa tarkastellaan erilaisia tulevaisuuden tilanteita, arvioidaan näissä tekijöiden arvot ja lasketaan taloudellinen suorituskyky kussakin. Esimerkkeinä toiminta erilaisissa markkinatilanteissa tai oman yrityksen muutoksen erilaiset etenemisvauhdit. Tosielämän tilanteissa useat tekijät muuttuvat – heikossa kysynnässä hinta ja määrä joustaa alaspäin, omaa toimintaa sopeutetaan, alentenut kysyntä heijastuu myös tuottamisen yksikköhintoihin ja niin edespäin.
Ennustaminen on oleellinen osa hallittua liiketoiminnan johtamista. Käytössä tulee olla 1) tuloksen ja taseen vuosisuunnittelu, 2) operatiivinen kassavirtaennuste ja 3) riskiarvioinnit.
